Hellurei vaan kaikki! Minusta on nyt tullut julkkis, ja siksi olen ollut niin kiireinen, että kirjoitukset on jäänyt vähiin. Niin kaikille vain tiedoksi, että pääsin paneeliin näytelmissä, siellä en kyllä saanut ääniä, mutta sitten voitin Siperiankissa  paras kastraatti naaras palkinnon.Vieraita on käynyt, ja kaikki haluaisivat nähdä minut, mutta minäpäs menen piiloon, katselkoot noita pokaaleja vaan, koska eivät tuo seitä. Tuomas ja Emilia sentäs älysi leikkiä mun kanssa. No se ilo tästä voitosta  kyllä oli, että emäntä ei antanut neljään päivään pirskattia minulle, sanoi, että olet ansainnut vapaata pillereistä. Inhoan eniten pirskatin ottamista, ja juoksen TV:n taakse piiloon tai sängyn alle. Sattui siellä näyttelyssä mammallekkin kommellus, tai mun mielestä tosi moka. Meni nappaamaan tohkeissaan väärän kissan assarilta, ja (oli mukamas niin saman näköinen kuin minä)ja pah, se kyllä oli loukkaus mua kohtaan, kun se kumminnkin aina hokee, että minä olen paras ja hänen ikiomansa, muttei sitten edes tunnista minua.Tossa sen näkee, ei tiedä mitä uskoa. On se kyllä hellitellyt mua tämän viikon erityisesti. Hakivat taas sitä poron sisäfilettä mulle, kun mä olen vähän nirso, mitä lihaa syön. Ja Nickille terveisiä, minä kyllä kattelin, että olet tosi komea, mamma otti sinusta kuviakin. Mehän voidaan ottaa noita pyttyjä vaikka vuorotellen, heh, heh. Nyt täytyy mennä vähän leikkimään, ennen kuin nuo vanhukset käy nukkumaan. Tassutellaan taas. Niin ja mamma käski kiittää tosi paljon mun apulaisia, Minnaa ja Teijaa, ne on mun menestyksen salaisuus, ainakin vähäsen.

  TÄSSÄ TÄMÄ YLLÄTYS NYT SITTEN ON! Saan kaverin, nimeltään Tiltu. Tiltu on myös siperiankissa, ja tulee meille lokakuun  puolivälissä. Odottelen kyllä kovasti, mutta mamma vähän tuossa epäilee, kuinka lähtee sujumaan. Kerron sitten kun Tiltu on tullut.miten päivät hurisee. Nämä sivutkin sitten muuttuvat: Sessan ja Tiltun touhuja.

Heippa vaan kaikille! Täytyy tulla kertomaan uutisia nyt välillä. Palvelijat kertoi, että minä saan suuren tai oikeastaan pienen, lahjan tai yllätyksen lokakuun aikana. Nyt tietysti jännittää kovasti, mikä se mahtaa olla, mutta eivät suostu kertomaan minulle. Yllätys tulee Salosta ja ovat menossa sinne lauantaina katsomaan sitä, mutta eivät vielä hakemaan.Mitähän sekin tarkoittaa? Minä en pääse mukaan, ja pyh, mikä se semmoinen yllätys sitten on. Täytyy kai tässä vaan sitten odotella, kun ovat niin salaperäisiä. Kerron jos saan urkittua niiltä enemmän.

Hei vaan kaikille! Mamma sanoi, että täytyy vähän kehuskella minua, kun olen pärjännyt niin hyvin näytelmissä. Olen käynyt kolme kertaa ja tässä on nämä, mitä olen saanut mukaani sieltä. Eli joka kerta EX 1 Aika hienoa, vai mitä! Olenkin taas menossa 24.08. Vantaalle, saas nähdä osaanko olla sielläkin yhtä hienosti kuin viimeksi Kaapelitehtaalla. Tassutellaan taas.

Heippa vaan kaikille ja terkkuja Kolilta. Olin noitten mun palvelijoiden kanssa lomalla Kolilla, ja oli huitsin jännää. Sattui mulle yksi kömmähdyskin siellä. Oleilin siinä mökin pihalla ja kiipeilin puuhun ym kivaa. Lähdin vähän tutkailemaan paikkoja, ja eksyin. Mökkejä oli kaksi vierekkäin, ja mökit oli täysin identtiset,  tietysti menin väärään mökkiin. Siellä asusti kaksi lasta ja heidän vanhemmat. Eivät uskaltaneet päästää minua ulos, ja hyvä niin sanoi mamma, koska olin hädissäni, ja olisin voinut eksyä tosi pahasti. Kaikki päättyi onnellisesti kumminkin, naapurit kävivät kysymässä, että oliko kissa kadoksissa, ja mamma sanoi, että kyllä on, oli etsinyt maantieltä, metsästä, ja kaikkialta. Helpotus oli palvelijoille melkoinen, kun löydyin. Olihan se vähän noloa mulle, kun olen niin taitava kaikessa, että eksyin. Loppu loman pysyinkin mamman jaloissa ulkona, ja ihmiset tulivat katsomaan olenko tosiaan kissa, kun seuraan mammaa vierellä, ja käännyn kun hän kääntyy, ja teimme lenkkejä siinä lähi ympäristössä. Luulivat koiraksi(mikä loukkaus). Hauskaa on ollut, kun olen saanut olla ulkona, ja kiipeillä puissa, siinä olen tosi etevä, osaan tulla lujaa takaperin alas myös, ja sitten minulle pitää taputtaa.  Nyt on lomat loppu, ja toinen palvelija meni jo töihin, (mitähän se on?)sanoi menevänsä raksu rahoja tienaamaan, hyvä niin. Sunnuntaina mennään taas näyttelyyn, en ole vielä päättänyt olenko kunnolla vai temppuilenko, heh, heh. Oikein hyvää loppukesää kaikille ja nähdään näytelmissä.

Moi vaan kaikki! Täytyy kai tässä vähän kertoa siitä Hyvinkään reissusta, vaikka en välittäisi maukua enää koko asiasta. Hyvät uutiset ensin, eli kyllä taas tuli EX1, että paukahti, mutta muuten temppuilin koko ajan siellä, ja kaikille, en pysynyt kenenkään sylissä, ja ajattelin, että pääsen varmaan kotiin pian, mutta eihän se mitään auttanut, minut nappasi lopulta assari, ja esitteli tuomarille, silloin olin sitten kunnolla. Aikovat viedä minut elokuussa taas näyttelyyn, ja joku muu saa esitellä minut siellä, kun temppuilen vaan omalle väelle, minusta onkin kiva tutustua uusiin ihmisiin. Nyt kuitenkin on näyttelyt ohi, ja saan leikkiä. Emäntä piiloitteli hiiriä(leikki) ja minä sain hakea niitä, se oli hauskaa. Mökillä olimme myös, ja sielläkin tapahtui. Minä avasin ovet yöllä ja lähdin pihalle seikkailemaan. Mamma heräsi, ja näki molemmat ovet selkosen selällään, oli ollut kuulema melkoisen paniikissa. Leikki sitten minun kanssa yöllä ulkona kaksi tuntia, vasta sitten menin  itse sisälle. Seuraavana päivänä kuulin kyllä, kun sanoi isännälle, että ei se leikkiä ollut, kun oli kestänyt niin kauan, ennen kuin sai minut kiinni, heh, heh. No minun mielestä oli, ja se oli hauskaa.  Tassutellaan taas kun tapahtuu jotakin, ja minullehan tapahtuu. Oikein hyvää kesää kaikille.

MOIKKA VAAN TAAS! Nyt ajattelin vähän kertoa pesusta, näyttelystä ym. kun tiedän vähän enemmänkin niistä. Niin, sitten eräänä sunnuntaina tuli minun entinen palvelija sekä kasvattaja meille. Toivat ruokaa ja leikkivät minun kanssa (hämäystä, ymmärsin jälkeenpäin) sitten nappasivat ja veivät kylppäriin, niillä oli omat jakkaratkin mukana. Ottivat suihkun, ja alkoivat pestä minua. Pesemisestä minä oikeastaan tykkäsinkin, olin paikoillani melko kiltisti koko ajan. Siitä minä kyllä loukkaannuin, kun minun oma emäntäni katseli vain vierestä, eikä ottanut minua pois. (otti oppia mukamas) Kaikki oli melko hyvin siihen asti, kunnes ottivat sen kamalan härvelin esille, mistä lähti pelottava ääni ja se puhalsi ilmaa. En tykännyt ollenkaan, vaan riuhdoin ja tein kaikki temput päästäkseni pois. Hieno minä kyllä olin, mutta en antanut ihan helposti anteeksi mun emännälle. Vasta seuraavana torstaina menin aamulla herättämään hänet ja annoin rapsuttaa, ja nuolin vähän naamaa, kun yleensä teen niin joka aamu. Syliinkään en mennyt itse, joskus menin hiljaa viereen nukkumaan, kun ne ei huomannut. Emäntä sanoikin, että näyttelyt saa jäädä jos tämmöinen jatkuu, että ei saa minua silittää eikä syliin. Sitten koitti se näyttely päivä. Siellä meni muuten hyvin, mutta kun pelkäsin kamalasti. Harjoitusta kuulema kaipaan, ja pah. sanon minä. Sain jonkun tämmöisen EX 1 ja vievät kuulema minut sitten Hyvinkäälle kesäkuussa näyttelyyn, jos tottuisin, enkä pelkäisi niin kovasti.  Nykyään olen juossut kyllä sängyn alle piiloon heti, jos jotain naisia tulee ovesta.  Muuten olen kyllä oikein leikkisä ja kasvanutkin olen, kun syön lihaa nykyään. Lähden nyt ulkoilemaan parvekkeelle, olen saanut verkkohäkin sinne, mun isäntä teki, ja siellä viihtyisin vaikka koko ajan, hyttysiä ym. ötököitä ottamassa kiinni. Hyvää kesää kaikille ja tassuttelen sitten siitä Hyvinkään reissusta kun tulemme sieltä.

HEI TAAS! MINÄ SAIN UUDEN KULJETUSKOPAN. OSTIVAT KERRALLA TUOMMOISEN ISON. MINÄ PIDÄN SIITÄ AIVAN VALTAVASTI, OLEN SIINÄ PARVEKKEELLA PÄIVÄLLÄ NUKKUMASSA JA LINTUJA KATSELEMASSA, SEKÄ YÖT OLEN MYÖS NUKKUNUT SIINÄ. EMÄNTÄ ON KYLLÄ VÄHÄN TORUNUT, KUN EN TULE HÄNEN VIEREEN, MUTTA KUN ON SATIINI LAKANA JA KAIKKI, NIIN EN MALTA. SIINÄ ON MYÖS PYÖRÄT, JA ERIKA ANTOI MINULLE MELKOISTA KYYTIÄ LAUANTAINA, SE OLI HAUSKAA, HALUSIN AINA VAAN LISÄÄ, MUTTA MAMMA KOMENSI JO LOPETTAMAAN, ETTEI NAAPURIT HERMOSTU HEH, HEH. TOINEN ASIA ON, ETTÄ OLEN MENOSSA NÄYTELMIIN TAI JOTAKIN SINNE PÄIN 27.04. KIRJOITELLAAN SITTEN MITEN SIELLÄ MENI. PIRJO, JOKA ON HOITANUT MINUA PIENENÄ, JA JONKA LUONA MINUN NETTA ÄITI ASUU, TULEE PESEMÄÄN KAI MINUT (MITÄHÄN SE ON) NO KAIKENLAISTA JÄNNÄÄ ON ODOTETTAVISSA KERRON SITTEN TAPAHTUMISTA TAAS. TÄYTYY MENNÄ LINTUJA VAHTAAMAAN IKKUNASTA.

Hei taas! Tänään sattui niin mukava tapaus, että on pakko kertoa teille muillekkin, siis kuinka saa herkkuja ja hellyyttä oikein tosi paljon. Mun mamma kertoi isännälle, että olen syönyt vähän huonosti viikon verran. Kello oli kahdeksan maissa tänään, kun ei minulle oikein maistunut tänäänkään noi sapuskat mitä tarjottiin, ja vielä sunnuntai päivä, pitäis olla vähän parempaa. No isäntä sanoi, että voi voi, kyllä se onkin vähän huonon näköinen, ja mammakos siitä, että täytyy heti punnita, onko paino noussut yhtään viikkoon. Isäntä otti minut syliin ja nousi vaakaan, ja sen mielestä painoin 1,9 kg mamma sanoi, ettei voi olla totta, olisi laihtunut kilon viikon aikana. Punnittiin taas uudelleen, mamma vieressä, ja niin painoni oli vain 1,9kg. Siitäkös riemu alkoi, minä otin vielä sen katseen, että voi minua pientä( kai sen tiedätte, se millä saa kaikkea katse) jo rupesi seitä tulemaan, ja kermaa ja vaikka mitä. Sitten mamma alkoi katsoa josko netistä saisi apua, huuteli isännälle, että ei voi olla matoja kun turkki noin kiiltää, ja vatsa toimii kellon ajan tarkkuudella päivittäin, eikä se sopinut oikein mihinkään vaivaan, kun kumminkin leikin ja olin aika pirteäkin. Mamma sanoi, että hän punnitsee vielä kerran, ja sitten soittaa kasvattajalle, jos täytyy lähteä lääkäriin heti. Painoni oli 2,9kg ja toinen kerta, sama 2,9kg. Olisikohan isännän punnitus virhe johtunut eilisestä teatteri illasta? Hyvä vain jos vähän huolestuivat, kun jättivät minut viideksi tunniksi yksin illalla. Sitten minäkin näytin kuulema jo terveeltä. Olihan se hyvä juttu, sain herkkuja ja rapsutuksia, helliä silityksiä, ja tais kyynelkin tolta mammalta tulla, kun ei tiennyt mikä minun oli. Sitten he löysivät  yhden pudonneen hampaan mun kopasta, ja päättelivät minun huonon ruokahalun johtuvan hampaista, että semmoinen tarina tällä kertaa.

L-L kissakuvahaasteTässä Elmerin kaveri Jatsi, ja kissakuvahaaste. Vilpoinen paikka nukkua ja ottaa rennosti.

Elmerin kissakuva haaste. Puhdasta tulee! Elmeri jahtasi Sessaa, mutta hieno kolli muistaa siisteyden välillä.

  Aamulla kun herättelin mammaa, ihmettelin kun hän nauroi ääneen minulle. Näytin kuulema kuin elokuvissa joku kapakkalaulaja, jolla oli verkkosukissa kananmunan kokoisia reikiä. En tykännyt koko verkkopuvusta, miksiköhän minut oli tungettu sellaiseen. Meni koko yö, enkä silti saanut sitä pois. Onneksi mamma otti sen heti pois, mitä siitä oli jäljellä. Haavakin minulla oli masussa, mutta siihen en ole koskenut, ja se on parantunut hyvin. 10 päivää olisi muka pitänyt olla se verkko päällä, ei sovi mulle. En kuulema tarvitsekkaan, kun en revi haavaa. Siinä on sellaiset tikit jotka sulavat itsestään. Minulla on kuulema nyt jo yhtä kova vauhti, kuin ennen sitä leikkausta. Olen vielä niin pieni, vasta 5 kk, joten sen takia ehkä paranin näin pian. Pääsen heti tapaamaan mun kavereita, Jatsia ja Elmeriä kun haava on kunnolla kiinni, sitä tässä odotellaan. Varmaan parin viikon päästä.

  Minut vietiin eilen klo 11 leikattavaksi, ja pääsin pois klo 16. Tässä minä vielä nukun sikeästi, vaikka on jo ilta. Tänään olen pirteämpi.

Palvelija tuossa touhuaa kovasti, ja höpöttää jostain leikkauksesta keskiviikkona. Hän sanoi, että kuva kertoo kaiken. Elmerihän kävi kylässä ja mamma sanoi, ettei voi ottaa Elmeriä enää meille, ennenkuin minut on leikattu. No jos joku leikkaus auttaa, että mun kaveri voi tulla meille, niin leikataan sitten. Minua ei jännitä yhtään, mutta mamma on vähän pelokas kuinka se menee.Leikkaus päätös oli kuulema vaikea, koska minä olisin  saanut kauniita ja tasokkaita pentuja Elmerin kanssa. Mamma on ottanut minut lemmikiksi, ja sen pitää hoitaa aika usein Jatsia ja Elmeriä, niin näin on parempi. Tassutellaan sitten lisää keskiviikon jälkeen, miten minulla kaikki sujui. Heippa. Saan muuten kermaa ja seitä nyt enemmän, että minulle kyllä sopii nämä leikkaus hommat hyvin, jos kerran saan herkkuja.

Mamma halusi ottaa musta kuvan, kun olen kasvanut kuulema niin hienosti. Painoin tänään 2,4 kg ja olen iso tyttö jo. Villikin olen, eilen rikoin mun oman nukkumis kulhon, vahingossa tietenkin, se oli vielä Arabian kippo. Minulla on siis hyvä makukin. Kuivakukat olen myös kaatanut, ja maistellut , onneksi ei mennyt iso lattiaruukku rikki, heinät lähti roskiin, mutta en mä niistä tykännytkään. Ei tuo mamma vihanen ollut, harmitteli kyllä vähän sitä kulhoa. Täytyy taas lähteä tutkimaan paikkoja, ja opettelemaan hyppäämistä kirjahyllyn päälle, sieltä kun on hyvä hyökkäillä ja pelotella mun palvelijoita. Näkemisiin taas

VILI JA TUTU  Hei vaan taas! Minun molemmat palvelijat olivat vierailulla, ilman minua. Olin kyllä vähän loukkaantunut, kun tulivat kotiin, niin olin vain nukkuvinani. No, ei sitä jaksanut kauaa olla mökötys päällä, sain keitettyä seitä, ja unohdin koko jutun. Sitten menin ton isännän syliin ja kyllä siinä pusakassa joku kollin haju oli. Ei ollut Jatsin tai Elmerin. Olin kyllä aika ihmeissäni, mutta emäntä kertoi, että siellä kylässä oli muka kaksi oikein ihanaa kollia Vili ja Tutu. Ei kollit voi olla ihania, eikö se sen vertaa tiedä, no näin sitten niitten kuvat ja kyllä ne munkin mielestä on aika södejä, kun toi Tutu vielä pesee tota Viliä. Tutu on leikattu, mutta Vili ei, siksi ei minua voitu kuulema ottaa mukaan. Kesällä ehkä pääsen, mutta laitan nyt jo nää kuvat, koska sain kaksi ystävää lisää. Tassutellaan taas, ja terkkuja kovasti Vilille ja Tutulle ja niiden mammalle, josta mun mamma pitää oikein kovasti.

Kyllä on ollut mukavaa, kun on saanut leikkiä kavereiden kanssa. Väsynyt olen kyllä, mutta niin on Jatsi ja Elmerikin, koska eihän ne mulle juoksussa pärjää, eikä nopeudessa muutenkaan.  Palvelija sanoi, että mun täytyy nyt rauhoittua, kun Jatsikin pelkää mua välillä. Huomenna lähtee Jatsi ja Elmeri taas omaan kotiin. Kyllä mulla tulee varmaan ikävä, mutta toisaalta saanhan taas kaiken huomion. Nyt saa välillä olla tosi nopee, jos meinaa ehtiä ton emännännän viereen nukkumaan, sillä Elmeri valloittaa mun paikan heti. Onneksi Jatsi älyää pysyä tuolla jalkopäässä. Ollaan me kyllä laitettu paikat uuteen uskoon, mutta hyvä, että toi emäntäkin saa vähän liikuntaa. Ollaan saatu herkkuja koko viikon, ja se on hyvä. Täytyy mennä taas vähän säikyttelemään noita kolleja, heh,heh. Tassutellaan taas.

Tässä on minun vartio paikkani, näen kuka tulee ja menee ulos ovesta. Odottelen minun kavereitani, Jatsia ja Elmeriä. Täytyy saada vähän liikuntaa ton joulu syömisen jälkeen, ja sitä tulee kun Elmeri taas leikkii mun kanssa.

Hei vaan kaikille! Mun emännällä on ollut kiireitä, joku joulu tai semmoinen, niin en ole saanut häntä kirjoittamaan aikaisemmin, mutta maukaisin kovalla äänellä, niin alkoi tapahtumaan. Siitä Jatsin ja Elmerin vierailusta, meni aika mukavasti, mutta väsyin niin, että nukuin sitten pari päivää sen jälkeen. Jatsi herraskollina ja leikattuna seuraili vain minua kauempaa, ja kai vähän pelkäsikin kun sihisin pikkuisen. Elmeri olikin sitten toinen juttu, kun on leikkaamaton kolli ja 7 kk. Elmeri alkoi kovasti alistaa minua ja kaataa niskasta ympäri, mutta minä tyttö olin sitkeä ja en luovuttanut voittoa neljässä päivässä. Välillä vähän nukuttiin ja syötiinkin samasta kupista, mutta sitten taas alkoi kova kamppailu. Mun emäntä ei tullut väliin, kun mun kasvattaja oli sanonut sille, että näin tulee tapahtumaan, eikä tarvitse kuulema pelätä, vaikka otteet olisi aika koviakin. Niin siinä sitten toistaiseksi ainakin kävi, että minä olen vielä pomo täällä. Saas nähdä kuinka käy, kun Jatsi ja Elmeri tulevat hoitoon joulun jälkeen. Tässä on kuva kun me lepäämme kaikki, minä olen kipossa perimmäisenä. Hyvää Joulua vain kaikille meiltä ja palaillaan. Niin minä painan jo 1,9 ja olen kuulema tosi reipas neiti.